Milloin viimeksi tuli vastaan tilanne, jossa ihmisellä oli täysin tietynlaisen elämän realiteetit hukassa

En tiedä miten tämän nyt muotoilisin, mutta milloin viimeksi tuli vastaan tilanne, jossa henkilöllä ei ollut mitään hajua millaista elämä tietyssä tilanteessa on, ja näin esimerkkinä itselleni helppo aihe: köyhyys. Silloin tällöin tulee vastaan tilanteita, joissa joku sanoo että "jos ei varaa leipään niin syö sitten kakkua" eli pari esimerkkiä oli opiskelija-aikoina taideopettaja kehotti minua - opiskelijaa - vuokraamaan itselleni studion taiteen tekemistä varten. Niitä studiotiloja saattoi kuulemma saada "muutamalla satasella kuussa". Ja sitten lääkärit kautta vuosien aina ehdottaa terapiaa, ja kun sanon ettei oo varaa, niin ne sanoo että eipä ne paljoa maksa, muutaman kympin vaan. No, ei silti oo ikinä muutamaa kymppiä ylimääräistä. Ja hiljattain joku väitti, ettei hän usko ettei minun vuokra-asunnossa ole enempää lattiatilaa hyllyille, eli liekö kyseessä sitten omakotitalon omistaja vai joku muu jolla on iso asunto, niin ajatus siitä, ettei ole tilaa tuntui kumman hankalalta käsitteeltä.

Onko muilla vastaavia kokemuksia esim terveyden tms asioiden kanssa, että joillakin ei ole vaan mitään hajua miten muut elää, muttei se heitä pysäytä eikä hidasta, vaan pahimmillaan rupeaa inttämään miten oot väärässä ja hän on oikeassa?