Voidaanko suurin osa ihmiskunnan ongelmista poistaa poistamalla ihmisiltä kehot?

Myönnän, olen humalassa ja halusin lähinnä kirjoittaa tämän ylös että voin huomenna krapulassa naureskella ajatuksilleni.

Mutta aloin kelaamaan sitä kuinka monimutkaiseksi elämä sen kaikilla osa-alueilla tuntuu viime vuosikymmenten aikana muuttuneen - etenkin digitaalinen ulottuvuus on lisännyt todella paljon täysin uutta havainnollistettavaa ja käsiteltävää asiaa tähän maailmaan meidän aivojamme kiusaamaan.

Mun kelat jatku siitä vielä jokseenkin raiteille "onko liika määrä tietoa / aivojen stimulaatiota osasyynä nykyajan jaksamisongelmille" -> sitten aloin kelaamaan esimerkiksi youtuben reaktiovideoskeneä, ja pohdin että suurin osa näitä reaktiovideoita katsovista ihmisistä varmasti katsoo niitä sen vuoksi, että sillä saa hyväksyntää omille mielenkiinnonkohteillensa / tykkäämillensä asioille, ja aloin pohtimaan kuinka outoa tämä konsepti olisikaan ilman digitalisaatiota / internettiä. -> aloin pohtimaan, ovatko kehot lopulta suurin rajoite ihmismielen toiminnalle. Eli kykenisivätkö ihmiset kokemaan haluamiaan asioita paremmin, jos ei tarvitsisi välittää fyysisestä olemuksestaan - niin jaksamisen kuin yleisen kehosta huolehtimisen vuoksi. Koska kehohan on loppujen lopuksi meille pelkkä työkalu ja rasite. -> Tästä tuli ajatus tälle langalle, ja kysymykselle "voidaanko suurin osa ihmiskunnan ongelmista poistaa poistamalla ihmisiltä kehot".

Jos siis ajatellaan, että tietoisuus saadaan eristettyä omaksi kehosta riippumattomaksi entiteetikseen - tämä on toki täysin tieteisfiktiota tällä hetkellä, ja tarjoaisi mahdollisesti samalla ns. "ikuisen elämän" mahdollisuuden muiden mielenkiintoisten asioiden lisäksi - jos nyt kuitenkin ajatellaan pelkästään "ihmisyyttä ilman kehoa", niin voidaanko me ihan suoraan todeta, että ihmiset voisivat tällöin hyvin? Toki joku tylsä ihminen vastaa tähän samantien kutakuinkin "emme voi tietää, sillä ihminen on kehittynyt olemaan olemassa kehonsa kanssa, ja on täysin riippuvainen siitä miltei kaikkien asioiden suhteen". No ok, nyt ajatellaan että meillä on täysin samat rajapinnat ulkomaailman kanssa havainnointiin kuin mitä ihmiskeho tarjoaa, paitsi kaikki olemassaolomme tapahtuu vaikkapa virtuaalisen keinomaailman sisällä. Voidaan leikitellä muutamilla eri asetuksilla esimerkiksi sen suhteen, mitä tunteita ihmiset tällöin tuntisivat, mutta itse diggaan leikitellä tässä kohdin ajatuksella, jossa täällä virtuaalimaailmassakaan ihmisillä ei olisi kehoja - on vain tietoisia entiteettejä, mieliä, jotka kommunikoivat keskenään. Kyllästyvätkö ne kaikkeen paskaan parissa mikrosekunnissa, voidaanko niille antaa jotain virikkeitä jotta ne jaksavat "elää" pitkäveteistä tietoista elämäänsä ilman huolta mistään - vai tarvitseeko niille luoda aitoa huolta esimerkiksi kuolevan kehon konseptin muodossa? Onko huoli se tunne josta välittäminen -> kiinnostus alkavat? Voiko ihminen olla kiinnostunut mistään, jos ei hänen tarvitse olla missään tilanteessa huolissaan mistään?

alkoholimittari näyttää 2,6 promillea, korkkaan viimeisen oluen ja menen tässä kohdin nukkumaan